Tuli rutto rottien mukana Kuin hiipivä kuolema joka Jokaisen oven takana odotti Ei edes karitsan veri tältä pelastaisi Kaukana siinnyt musta surma Kuolon valssin kutsuva hurma Tuo tanssi ei koskaan lopu Eikä Kuolema koskaan lepy Auringon tuomio Saturnuksen juhlassa Jumalaton maailma tyhjässä taivaassa Ei kuolo sun aneitas' ota Eikä elämä lopulta voita Tautiin kaatui joka toinen Miehessä, naisessa, lapsessa loinen Näkymätön kuolema miasmassa kamalassa Ei tietoa taudin aiheuttajasta RUTTO Armoton kuin kuolema aina RUTTO Lopulta taittaa sairaan RUTTO Et löydä toivoa täältä RUTTO Ainut keinosi pois täältä päästä KUOLO Valssiin jos lähdet et siitä pääse KUOLO Lopun ajat ovat jo täällä KUOLO Selvitä hengissä jos vaikka koitat KUOLO Tätä tautia tuskimpa voitat Ruton raiskaama mätänevä ruumis Ojassa makaa, raamattuaan halaa Ei ole apua kirjasta pyhästä Ja jumalasi nimestä ei paljoa ole hyötyä Tänne tuut joka tapauksessa Elävien kuolleiden kohtaamisessa Kaikkien kansojen kansantanssiin Loputtomaan kuolonvalssiin

[Part 1] Pysähtynyt maisema e'essäni siintää Hiljainen järvi ympärilläin kiiltää On vain tämä hetki jota ei voi pitkittää Tyhjyys ympärillämme, painona päällämme Vähäinen kuin aamun usva läpikuultava Aamu violetti ennen valon saapumista Olet minun valontuoja - armahda minut Madon epäkelvon, maan alla ryömijän Aah [Part 2] [Verse 1] Maisema pysähtynyt kuin maalaus ruma Huonon taiteilijan maalaamana Epämääräinen fresko seinällä Näyttää valmiinakin keskeneräiseltä Vapisevin käsin maalaan maisemaa pysähtynyttä Tähän huoneeseen sopivaa, uutta ilmettä Vereni ja aivoni seinillä pian on Onnen ja ilon kaipuu - ohi on Kaiken olen nähnyt, kaiken olen kokenut Kaikki olen - kaikki olin Mutten kuitenkaan tarpeeksi sulle Jumalattareni vaatimukset suuret Silti sua palvon, silti sulta anelen: "Ota minut! Muuta pyydä en" Kuitenkaan kuullut et mua Et välittänyt vaikka huusin apua [Verse 2] Iäti tää sävel korvissani soi Laulu sun, laulu mun Sitä ikinä unohtaa en voi Laulu jumalainen, ääni kuin kuoro enkelten En jaksa enää, sua katsoa En jaksa enää, sua kuunnella En jaksa enää, sua tahtoa Vaikka äänes' vavahduttaa mun juuria [Part 3] Pysähtynyt maisema e'essäni siintää Hiljainen järvi ympärilläin kiiltää On vain tämä hetki jota ei voi pitkittää Tyhjyys ympärillämme, painona päällämme Vähäinen kuin aamun usva läpikuultava Aamu violetti ennen valon saapumista Olet minun valontuoja - armahda minut Madon epäkelvon, maan alla ryömijän